VALTUUSTOALOITE 5.9.2016

Innokylä on hyvinvointi- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö osoitteessa www.innkokyla.fi. Innokylä kokoaa alan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tarjoaa hyvän kanavan toimintamallien levittämiseen. Innokylän tavoite on tukea hyvinvointi- ja terveysalan kestävää uudistumista. Innokylää toteuttavat yhdessä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Kuntaliitto (KL) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Innokylän innovaatiokatsaus: Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen rakennuspalikat, on sukellus eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen kehittämistoimintaan ja sen tuottamiin toimintamalleihin. Katsaus tarjoaa sekä kehittäjille että päätöksentekijöille moninaista tietoa eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseen liittyen. Katsauksen sisältöjä voidaan käyttää uusien kehittämisavausten rakennuspalikoina ja niitä koskevien päätösten tukena.

Kohderyhmä, joille toimintamalleja kehitettiin, olivat lapset ja perheet, 13–29-vuotiaat nuoret, työttömät sekä ikäihmiset. Juuri ne ryhmät, jotka Kempeleessäkin ovat suurimman avun tarpeessa.

Yhteisiä peruslähtökohtia ovat huolen puheeksi ottaminen ja ongelmiin puuttuminen varhaisessa
vaiheessa, asiakkaiden tarpeiden huomioiminen yksilöllisesti ja asiakkaiden osallistuminen tätä koskevan
toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä ongelmien kärjistymisen ja syrjäytymisen torjuminen. Toiminnalla koetetaan tukea omien voimavarojen hyödyntämistä, voimaantumista, hyvinvointia, osallisuutta,
sosiaalisten verkostojen, vuorovaikutustaitojen ja yhteisöllisyyden luomista sekä arjen ja sen taitojen hallintaa. Palvelumallien keskeisiä osatekijöitä olivat palvelujen oikea-aikaisuus, niiden vieminen asiakkaan
luokse ja kotikäynnit, moniammatillisuus ja -alaisuus, ryhmätoiminnan eri muodot ja vertaisten kokemukset, palvelukokonaisuudet ja -verkostot, sektorirajojen ylittäminen, valmennus, koulutus ja palveluihin
ohjaaminen.Toimintamalleista löytyy paljon eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen rakennuspalikoita, joita luovasti yhdistelemällä on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia ennemminkin kuin pitäytymällä vain johonkin tiettyyn toimintamalliin.

Samalla kun suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut, on hyvinvoinnin jakautuminen väestössä muuttunut yhä eriarvoisemmaksi (THL 2015a). Pitkän koulutuksen saaneet, hyvätuloiset tai hyvässä ammattiasemassa olevat elävät keskimäärin pitempään ja terveempinä kuin muut (Prättälä ym.2007), kun taas matalasti koulutetuille ja pienipalkkaisille kertyy keskimääräistä enemmän hyvinvoinninongelmia. Erot ilmenevät esimerkiksi työllisyydessä, toimeentulossa, elinoloissa ja terveyspalveluiden saatavuudessa (THL 2016a). Juuri tähän eriarvoisuuteen meillä Kempeleessäkin on syytä tarttua vielä tiukemmin.

Kansanterveys kohenee tehokkaimmin, kun parannetaan niiden väestöryhmien terveyttä, joissa terveysongelmat ovat yleisimpiä. Terveyseroja kaventamalla voidaan parantaa väestön työ- ja toimintakykyä, laskea kuntatalouden kustannuksia sekä vähentää terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta ja turvata riittävät
palvelut. Esimerkiksi ikäihmisten päivittäinen avuntarve vähenisi puoleen, jos koko väestön toimintakyky
olisi samalla tasolla kuin korkeasti koulutetuilla (THL 2016b).

Terveyserojen kaventaminen on asetettu tavoitteeksi kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin. Esimerkiksi
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihanke korostaa haavoittuvien
ryhmien terveyden kohentamista. Tärkeäksi toimenpiteeksi on nostettu hyvien käytäntöjen levittäminen ja
käyttöönotto (STM 2016b). johon tämä katsaus osaltaan vastaa.

Uuden sote-lain voimaan tullessa v. 2019, kuntien vastuulle jää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Meillä on nyt mahdollisuus tarttua toimeen jo tässä vaiheessa. Ehdotamme, että sekä viranhaltijat että valtuutetut tutustuvat yhdessä tähän katsaukseen ja lähdemme innovatiivisesti hyödyntämään katsauksen toimintamalleja kunnassamme.

Kempele 05.09.2016

Kempeleen Sosialidemokraatit ry

Valtuustoryhmä