VALTUUSTOALOITE  10.12.2018

Terveyskeskuksen henkilöstön ruokailu yhdenmukaiseksi 

Vuonna 2015 jaksotyöuudistuksen yhteydessä jotkut kuntatyönantajat, Kempele mukaan lukien,  ryhtyivät siirtämään työntekijöitä jaksotyöajasta yleistyöaikaan, vaikka uudistus ei tätä edellyttänyt. Tämä on tarkoittanut sitä, että ruokailu työpäivän aikana siirrettiin tapahtuvaksi omalla ajalla.  Työaikasidonnaisuusaika lisääntyi viikossa 41 tuntiin ja 15 minuuttiin. Yhtenä perusteluna työnantajapuoli ajatteli 30 minuutin omalla ajalla tapahtuvan ruokailun lisäävän henkilöstön työhyvinvointia. Aiemmin ruokailu tapahtui 15-20 minuutissa työpäivän aikana silloin kun se joustavimmin oli järjestettävissä työn lomassa ja ei haitannut asiakastyötä.

Henkilökunta on tuonut uudistuksesta lähtien viestiä, että uusi käytäntö ei mahdollista sujuvaa työn ja ruokailun yhdistämistä, vaan lisää kiireen ja stressin tuntua muutoinkin paineisessa työympäristössä. Kaikki tiedämme, että viimeisten vuosien aikana valinnanvapauden myötä on asiakasmäärä kasvanut rajusti terveyskeskuksen vastaanotolla, jopa n. 800 ulkopaikkakuntalaiselle on järjestettävä asianmukainen hoito. Kaikkien joustamista tarvitaan, että työt sujuvat. Työnantaja on myös tuonut muutoksissa esille, että mikäli uudet käytännöt koetaan huonoiksi, voidaan palata takaisin entiseen. Jostain syystä henkilökuntaa ei ole kuultu tässä asiassa.

 Muutos on aiheuttanut ongelmia työpaikoilla, koska työntekijät eivät välttämättä pysty pitämään ennalta määrättyä ruokataukoa. Pitämättä jääneistä ruokatauoista syntyy ylityötä, jonka työnantaja joutuu korvaamaan.  Korvaus on ensimmäisiltä kahdelta tunnilta 50%  ja sen jälkeen 100% tunnilta. Oulussa ei lähdetty tähän uudistukseen mukaan, koska uudistuksen ennakoitiin tulevan kalliiksi työnantajalle ja häiritsevän asiakaslähtöistä työskentelyä. He jatkavat edelleen jaksotyössä. Tyrnävällä yleistyöajassa siirryttiin tänä keväänä toiminnallisista syistä takaisin työajalla tapahtuvaan nopeaan ja joustavaan ruokailuun. Lainsäätäjä antaa mahdollisuuden paikalliseen harkintaan ruokailun suhteen ja tätä mahdollisuutta Tyrnävä on halunnut käyttää – lakia rikkomatta.

Haasteeksi Kempeleessä koetaan esim työparityöskentelynä tehtävä työ kuten vastaanotolla ja hammashoitolassa, jossa työparista toinen (lääkäri) ruokailee joustavasti työajalla ja toinen (hoitaja) omalla ajalla. Myös vastaanottotyössä tulee eteen haastavia tilanteita, jossa kaikki hoitajat ovat kiinni hoitotilanteissa, eivätkä tällöin voi lähteä ruokatauolle ajallaan. Potilaita ei voi jättää hoitamatta. Kokemuksesta voi myös sanoa, että vaikka vastaanottoaikaa on jokaiselle asiakkaalle varattu tietty aika, varattu aika ei aina riitä ja henkilökunnan pitää pystyä joustamaan. Tämä on asiakaslähtöistä palvelua, joka nykyisin korostuu yhä enemmän.

Perheen ja työn yhteensovittaminen on tärkeää työssäjaksamisen kannalta. Työaikasidonnaisuusajan lisääminen 2,5 tuntia viikossa on perheiltä pois. Myös oman kunnon hoitamiseen ja työstä elpymiseen jää iltaisin vähemmän aikaa.

Hoitohenkilöstön kohdalla yleistyöaikaa noudatetaan osassa terveyskeskuksen avopuolen terveyden- ja sairaanhoitoa sekä sairaalan vuodeosastolla koskien fysioterapeutteja. Lisäksi yleistyöaika koskee henkilöstöä päiväkodeissa sekä Zimmarissa.  Kaikissa päiväkodeissa sekä Zimmarissa henkilöstö voi ruokailla työajalla. Päiväkodeissa lastenhoitajat ovat ns. esimerkkiruokailijoita lapsille ja Zimmarissa turvallisuusnäkökulmasta ruokaillaan työajalla.  Kotihoidossa palattiin takaisin jaksotyöhön syksyn aikana, jolloin ruokailu tapahtuu joustavasti silloin, kun se työn kannalta on järkevintä. Voidaankin todeta, että yhdenvertaisuusnäkökulma työntekijöiden kesken kunnassamme ei toteudu. Tämä epäkohta koskettaan n.30-40 yleistyöajassa olevaa työntekijää. Lähivuosina tullaan tilanteeseen, jossa kilpaillaan osaavasta työvoimasta – myös hoitotyössä. Tämä kilpailu on tätä päivää jo erikoissairaanhoidossa – päteviä sijaisia ei saada. Mikäli Kempele haluaa olla vetovoimainen työnantaja, on tämä epäkohta korjattava.

Valtuutettuina olemme huolissamme myös henkilöstön työssä jaksamisesta ja työyhteisön ilmapiiristä. Nyt kolmen vuoden aikana em. ongelmat ovat heikentäneet henkilöstön työhyvinvointia. Kun ruokataukoa ei ehditä pitämään, kertyy ylitöitä ja niistä kertyvät ylimääräiset kustannukset lisäävät peruspalveluiden palkkamenoja. Esitämme, että Kempele työnantajana seuraa Tyrnävän esimerkkiä ja mahdollistaa tasapuolisesti myös yleistyöajassa oleville työntekijöille oikeuden ruokailla työaikana ja näin sujuvoittaa asiakastyön toteuttamista. Tämän nykyinen laki sallii.

Kempeleessä 10.12.2018